Etevän Emännän ja Niilo Nokkelan niksit

Matkan aikana on pitänyt keksiä erilaisia apuvälineitä eri tilanteisiin. Tässäpä vähän koostetta niistä.

Ellassa ollessamme pyykkiä piti pestä, eikä altaassa ollut tulppaa, eikä kylppärissä ollut ämpäriä tai vatia. Etevä Emäntä hokasi, että tulpan koko muistutti hollantilaiskollegoiden antaman vesipullon korkin kokoa. Kun siihen vähän pyöritti roudarin teippiä, niin tulppa oli valmis ja pyykin pesu onnistui!

• 

• 

Thaimaassa ollessamme ostimme halvan blenderin tuoremehujen tekoon. Keksimme, että ostetaanpa kahvinpapuja, niin saadaan kunnon kahvia. Blenderi jaksoi hienontaa pavut, mutta seuraava ongelma oli suodatus. Asunnossa ei ollut minkäänlaista suodatinta, eikä edes teesiivilää. Käytimme sitten hengityssuojainta suodattamiseen. Myöhemmin löysimme eräästä isosta kaupasta jonkinlaisen suodattimen, jolla sitten valutimme päivittäiset aamukaffet. Ääh, ei ollut hyvää, mutta paremman puutteessa kelpasi. (PS. Yritimme myös pestä ikkunoita hengityssuojaimella – eivät puhdistuneet ; )

Niilo Nokkelalle muodostui intohimo ilmastointilaitteden puhdistamiseen. Kyllähän ne helposti alkavat haista, kun niihin kertyy pölyä ja myös rasvaa, jos tilassa on keittiö. Niinpä Niilo Nokkela imuroi ja pesi suodattimia innokkaasti Thaimaan asunnolla ja nyt täällä Sri Lankan nykyisessä hotellissa hän neuvoi pojalle, kuinka sihdit pestään ja kuivataan.

Mikäli meillä oli asunnossa keittiö, Niilo etsi ensimmäisenä kiven, johon saattoi terottaa veitset. Täällä päin on nimittäin selviö, että veitset ovat aina tylsiä.

Kävelylenkeillä Etevän Emännän hermoihin kävi Niilon kävelysauvojen kopse. Eipä aikaakaan, kun Niilo Nokkela käväisi sekatavarakaupassa ja osti putkenpalat sauvojen piikkeihin. Eipä enää kopse kiristänyt emännän hermoja! Keräsimme katseita jo ihan sauvojenkin takia, mutta nuo letkut täydensivät vaikutelman:D

Innokkaan kävelyharrastuksen seurauksena Etevän Emännän jalkapohjaa vaivasi ajoittain erittäin kipeä luupiikki (plantaari faskiitti). Emäntä etsiskeli neuvoja, mitä jalalle piti tehdä. Päivittäisten venytystuokioiden lisäksi netissä neuvottiin laittamaan veto yöksi. Tällainen sukka olisi pitänyt hommata, mutta mistäpä sellaisen Intiasta olisi saanut! Tuli ostettua vain ”sikatiukka” puristussukka, mistä ei sinällään ollut mitään apua tässä vaivassa. Onneksi hinta oli vain n. 2 euroa.

Eihän tämä huivista tehty venytysvempain ihan sama ole, mutta usko sen apuun oli kova. Tiukemmalle vaan, niin kipu häviää! Kyllähän se noin kuukauden jälkeen hävisi ja emäntä aloitteli taas pikkuhiljaa kävelylenkit. Onneksi välivaiheen aikana oli sentään pyörät, joilla pääsi liikkumaan.

Mitä seuraavaksi? Loppu lähellä…

Vietämme reissun viimeisiä päiviä mukavassa Bougain Villa -hotellissa Beruwala-nimisessä paikassa Sri Lankassa.

Torstai-iltana on edessä reilun tunnin ajomatka Colombon lentokentälle ja sen jälkeen noin vuorokauden verran matkustusta. Ensin lento Dohaan ja sieltä Krakowan kautta Helsinkiin ja sitten vielä junamatka päälle.

Lähipäivinä olisi vielä tarkoitus kirjoittaa jonkinlaista yhteenvetoa matkasta. Jäikö jotain puuttumaan, mikä oli huippua tai tylsää? Mikä ärsyttikö ja tuliko kulttuurishokkia? Ja, paljonko koko lysti maksoi? Siihen ei tarkkaa vastausta voi antaa, mutta ehkäpä vähän suuntaa antavia summia voi kuitenkin listata. Mitä tämän jälkeen arvostaa eniten Suomessa?

Jääkää siis kuulolle – vielä jotain lukemista on tulossa 😀