Mitäs siellä Langkawilla olikaan?

Langkawille menimme Penangista ”speed boatilla”, ja matka kesti noin 3 tuntia. Se ei ollut mikään luksusmatka, mutta ihan siedettävä. Alussa oli heti muutamat torakat siinä pyörimässä ja se aiheutti vähän sätkyilyä. Jaska huomasi yhden meidän edessä olevan penkin selkänojassa ja toisen käytävän toisella puolella. Hän vinkkasi siitä naiselle, joka istui siinä. Hänkään ei varsinaisesti ihastunut ötökästä. Nuori nainen taisi olla jostain arabimaasta. Alkumatkan niistä jaksoi hötkyillä, ettei mene reppuun tai ilmesty niskaan kutittamaan;) Sitten sitä rentoutui ja keskittyi matkan tekoon. Onneksi ei ollut merenkäyntiä.

Langkawin satamassa emme saaneet Grabia (paikallinen Uber), koska ei ollut nettiyhteyttä. Otimme normaalin taksin majapaikkaamme. Se oli vähän kauempana rannasta ja pääpaikoista, joten mopo piti vuokrata. Majapaikka oli perushuone (Motel Aurora), mutta erittäin siisti, hajuton ilmastointilaite, jääkaappi ja pieni terassi ulkopuolella. Tämä yhdistettynä erittäin mukavaan henkilökuntaan, niin mikäpä siinä oli neljä yötä ollessa. Moskeija oli aika lähellä ja sieltä kuului pitkiä koraanin pätkiä laulettuina. Erityisesti jäi mieleen kaunisääninen, vähän nuorempi miesääni. Ensimmäisen kerran se ei häirinnyt edes kello kuudelta aamulla!

Langkawi on Malesian verovapaa alue, jonne halutaan turisteja. Heitä näyttää tulevan erityisesti Saudi-Arabiasta, joten täysin hunnutettujakin naisia näkyi. Siis heitä, joilla on mustat kaavut ja vain silmät näkyvät. Rannallakin oli tyhjää, koska kuumien maiden ihmiset välttävät rantoja kuumaan aikaan. Viisasta sinänsä! Eivätkä he muutenkaan harrasta uimista tai auringon ottoa.

Tunnustus – täällä me kävimme mäkkärissä ja subwayssa! On pakko saada välillä muutakin kuin riisiä eri lisukkeilla. Tosin löysimme erinomaisen intialaisen ravintolan myös. Hintataso on ihan ok, eikä Langkawi ole mikään luksuskohde. Luonto on kaunis ja mopolla voi huristella rauhassa, sillä liikenne on ihan järjellistä, eikä ruuhkia ole.

Cable Car

Parhaimpia kokemuksia oli käydä luonnonsuojelualueen kaapelihissilla, joka vie ensin noin 700 metrin korkeuteen ja siitä voi vielä jatkaa reilut 100 metriä ylöspäin. Kokemus on huimempi kuin kuvat näyttävät. Viimeksi 11 vuotta sitten oli sumuinen päivä, mutta nyt meidät palkittiin kauniilla näkymillä! Vaikka Koli on tietty kansallismaisemamme ja hieno jne. jne, niin kyllä tämä kuitenkin vei voiton 😉 Onko Koli jotain 100 m meren pinnan yläpuolella? Onhan tämä vähän eri asia, kun melkein kilometriin kivutaan.

Eli matka on aika pitkä, jyrkkä ja välillä vauhdikas:) Ehkä tästä välittyy vähän tunnelmaa. Maisemat ovat kauniita ja hissit muistaakseni sveitsiläiset, niin oikeasti ei ole huolta;), kai! Kuitenkin kun vauhti kiihtyy joissain kohdissa, tulee sellainen olo, että on jossain tivolin vempeleessä. Alla näkyivät hienot vesiputoukset sademetsää ja meri. Aa-mmmaaaazing! Video katsottavissa tuossa linkissä.

Tässäpä vähän tietoa tästä Kaakkois-Aasian vanhimmasta kallioperästä (Suomessa muistaakseni paljon vanhempaa).

Ihan coolina kilometrin korkeudessa tässä mennään!

Kulissimaailmaa 🙂 Hieno idea, jolla lapset – ja aikuiset – saadaan innostumaan;)

Kaapelihissin alapuolella oli pienimuotoinen Disney-world. Siellä kävimme mm. 3D-leffassa ja vierailimme kulissimaailmassa. Osa oli tosi hienoja!

Hauskaa oli 🙂

Kiinalaisista – heitä siis on 🙂 Ei ehkä uskoisi, mutta vasta noin 8 %:lla kiinalaisista on passi. Koska väkimäärä on niin iso, niin tuo 8 % merkitsee jo valtavaa määrää ihmisiä. Täytyy kuitenkin todeta, ettei heistä suurempaa harmia ole, varmaan enemmän olisi vastaavasta määrästä suomalaisia 😉 Tietenkin välillä tulee mieleen, että onko tämä nyt niin erityistä, kun täällä on joukot muita ihmisiä. Mutta siihen pitää härmäläisen – ja erityisesti karjalaisen taipua – ei ole ihminen yksin täällä maailmassa. Pitää sietää muita ihmisiä ja ääniä jne. hymiö hymiö…;) Tässä alla vielä jotain tunnelmakuvia. Mutta siis – Malesia on hyvä paikka! Vaikka siitä jäi taas ihan tosi paljon näkemättä! Pitää varmaan vielä palata. Nythän esimerkiksi Borneo jäi käymättä. Toivottavasti orangit selvisivät savusumusta!